Jo kolmannen kerran kahden viikon sisällä. Epämääräinen pakkaaminen, kyynelten sumentamilla silmillä on vaikea valita oikein. Soitto äidille.

SOS!

Kun käperryn vieraisiin lakanoihin, jotka tuoksuvat vieraalta pesuaineelta, tyynyliina kastuu. Uni kuljettaa hermostuneesti seuraavaan päivään.

Välimatkan takaa, toivon ymmärtäväni paremmin. Uskon, että ahdistus laukeaa hetkeksi taka-alalle ja voin askeltaa terveemmin. Vatsakivut, ne merkkinä, nukun yöni vieraissa lakanoissa. Joskus joutuu äärimmäisyyksien eteen. Pitää osata valita, hädänkin hetkellä, minuus ennen nujertumista.

Kun kuvittelen täällä kaukana, tuntuu, että ei ole enää järkeä. On vain kasautunutta menneisyyttä, tulehtunut haava hyytävänä, hiljaisuus vastaan avunhuuto. Pääsiäinen on ollut ennenkin elämässäni suurien muutosten taustoittaja.

Purrrrina on poistunut huoneesta ja yrittää hieman parantua.